Finnsus (15.4.2025)
Huhtikuun kestävän kehityksen aamukahveilla keskusteltiin tällä kertaa vilkkaasti hyvän hallinnon merkityksestä. Se ei tarkoita vain julkista sektoria, vaan kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita.
Kestävän kehityksen tavoite 16 keskittyy mm. edistämään rauhanomaisia yhteiskuntia, takaamaan kaikille pääsyn oikeuspalveluiden pariin ja rakentamaan tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.Globaalin SDG indexin mukaan vain Islannissa mittarit näyttävät vihreää. Suurimman osan maista kohdalla tilanne on hälyttävän punainen.Suomellakin on kirittävää niin lehdistövapauden parantamisessa, korruption vähentämisessä, ihmissalakuljetuksen kitkemisessä kuin vankilaolojenkin parantamisessa.
Julkista hallintoa kohtaan on parhaillaan käynnissä melkoiset taistelut, erityisesti kansainvälisesti, mutta Suomikaan ei ole mikään erillinen saareke. Katju Holkeri, joka on pitkään tehnyt töitä avoimen hallinnon edistämiseksi valtionvarainministeriössä muistuttikin, että yhteiskuntien perusta ovat perusoikeudet ja instituutioiden luoma vakaus. Näitä tulee hoitaa ja vaalia.
Jenna Kettunen Solidaarisuudesta toi esiin mm. Somalian tilanteen, jossa monelta osin julkisen hallinnon osalta on vielä paljon työtä ja vaikkapa tilastointi puuttuu lähes kokonaan. Kuten luotettavaa tilastotietoa ei ole, on vaikea perustella pitävästi vaikkapa sitä, että naisilla on merkittävä rooli ruuantuotannossa (naiset hoitavat 70% maanviljelystä), mutta eivät tule kuulluksi ja näin ollen merkittävä potentiaali paikallisyhteisöjen kehittämisessä jää varjoon ja päätökset tehdään tradition tai väärän tiedon pohjalta.
Hiljattain E2:n julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat jakautuneet kahteen leiriin väittämän ”yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan kohtaan”. Puolet ovat samaa mieltä ja puolet eri mieltä. Kaksikolmasosaa suomalaisista kokee myös, että emme enää puhalla yhteen hiileen. Christa Prusskij Mediakasvatusseurasta nostikin esiin kasvatuksen merkityksen. Pohjalla ovat arvot, kuten kaikille kuuluvat ihmisoikeudet, empatia ja vastuullisuus. Valtaosa suomalaisista uskoo vielä yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet, mutta luottamus on laskenut. Panelistit peräänkuuluttivatkin yhteiskunnan toiminnan merkityksen avaamista selkokielellä ja dialogin merkitystä.
Demokratia on parempi vaihtoehto kaikille kuin harvainvalta. Globaalit kriisit vaikuttavat meihin kaikkiin ja vain yhteistyöllä on mahdollista rakentaa systeemejä, joissa ketään ei jätetä jälkeen. Arvion mukaan aikaa on maksimissaan 5-10 vuotta pelastaa demokratia. Kääritään siis hihat ja tarjotaan tulevaisuuden toivoa kärsimyksen sijaan.