Rilli Lappalainen (6.2.2025)
Pohjoiseurooppalaiset maat johtavat tämän vuoden SDG-indeksiä, ja Suomi on ykkönen viidettä vuotta peräkkäin. Seuraavina tulevat Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Norja. Kaikilla näillä on kuitenkin edelleen suuria haasteita Leave No One Behind (LNOB) -indeksissä, joka mittaa maiden sisäistä eriarvoisuutta hyvinvoinnissa ja palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Mukaan on otettu nyt myös uusi vammaisten työllisyyseroja kuvaava indikaattori. Baltian maat sekä Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat LNOB-indeksin häntäpäässä, ja myös EU:n ehdokasmailla on haasteita. Vaikka monet maat ovat edistyneet sukupuolten tasa-arvon osalta, tuloerot ja palvelujen saatavuus ovat polkeneet paikallaan koko alueella, ja köyhyys ja aineellinen puute ovat keskimäärin laskeneet vuodesta 2020.
Edistyminen kestävän kehityksen tavoitteen 2 (ei nälkää) saavuttamisessa on erityisen kaukana raiteilta EU:ssa. Terveellisempiin ruokavalioihin siirtymisen olisi pysyttävä tärkeänä painopisteenä Euroopan maatalouselintarvikejärjestelmän muuttamiseksi ja muiden terveyttä, ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.
EU:lla on edelleen akuutteja haasteita, jotka liittyvät terveelliseen ruokavalioon sekä sen maatalousjärjestelmien ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset osoittavat, että terveellisten ruokavalioiden omaksuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan saavuttaa samanaikaisesti kestävän kehityksen tavoite 2, mutta myös terveyttä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet EU:ssa. Raportti korostaa, että tarvitaan uusia sidosryhmien osallistamismekanismeja alueellisella ja kansallisella tasolla politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi ja mekanismeja, joilla turvataan viljelijöiden, pienimuotoisten elintarviketuottajien ja muiden sidosryhmien toimeentulo oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi.
EU:lla on merkittäviä kielteisiä heijastusvaikutuksia (spill-over effects), jotka johtuvat pääasiassa kestämättömästä kulutuksesta ja kansainvälisistä toimitusketjuista.
Heijastusindeksi sisältää 15 indikaattoria, jotka kattavat kauppaan kohdistuvat ympäristölliset ja sosiaaliset heijastusvaikutukset, talous- ja rahoitusvirtoihin liittyvät vaikutukset sekä rauhanturvaamisen ja turvallisuuden heijastusvaikutukset. Tulokset osoittavat, että kauppaan perustuvat kielteiset heijastusvaikutukset EU:ssa muodostavat usein vähintään 20–30 prosenttia kokonaisjalanjäljestä monissa jäsenmaissa.
Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi lähivuosina esitetään neljä toimenpidettä:
- Lisätään investointeja puhtaaseen energiaan ja digitaaliteknologioihin ja luodaan perusta kunnianhimoiselle investointistrategialle pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle erityisesti hyväksymällä puhtaan teollisuuden ohjelma ja sille rahoitus.
- Vahvistetaan toimenpiteitä, joilla puututaan inflaation sosiaalisiin seurauksiin ja kasvavien geopoliittisten jännitteiden suoriin ja välillisiin seurauksiin.
- Puututaan kestämättömän kulutuksen kielteisiin terveys- ja ympäristövaikutuksiin muun muassa siirtymällä oikeudenmukaisesti terveellisempiin ja kestävämpiin ruokavalioihin.
- Panostetaan vihreään siirtymään muiden alueiden kanssa, noudatetaan YK:n peruskirjassa vahvistettuja periaatteita ja tuetaan YK-järjestelmän ja maailmanlaajuisen rahoitusrakenteen kunnianhimoista uudistamista. Espanjan kesäkuussa 2025 isännöimä tuleva kansainvälinen kehitysrahoituskonferenssi (FFD4) tarjoaa EU:lle tilaisuuden edistää kansainvälisen kehitysrahoitusinstrumentin uudistamisesta ja tukea yksityisen ja julkisen pääoman vapauttamista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi.
Lisäksi raportissa kannustetaan EU:a antamaan yhteisen poliittisen julkilausuman, jossa vahvistetaan sen sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä myös suositellaan, että Euroopan komissio julkaisee toisen vapaaehtoisen arvioinnin ennen seuraavaa vuonna 2027 pidettävää YK:n valtionpäämiesten huippukokousta.
linkki raporttiin Europe Sustainable Development Report 2025